Trauma – 6 Yleisintä traumatisoijaa lapsuudessa

Moni luulee, että tunnetraumoja syntyy vain äärimmäisissä tilanteissa, kuten fyysinen väkivalta, seksuaalinen hyväksikäyttö, läheisten kuolema, vakava sairastuminen, alkoholistivanhemmat, tms. Trauma syntyy usein kuitenkin hyvin arkisessa tilanteessa. Todennäköisesti sinäkin olet traumatisoitunut, vaikka et tietäisi sitä.
trauma

Alla kuusi yleisintä ja yllättävän voimakasta traumatisoijaa, jotka ovat todennäköisesti vaikuttaneet sinuunkin lapsena.

 

Traumatisoija nro 1: Sinun itseilmaisuasi on rajoitettu lapsena

Tunteiden ilmaisua on rajoitettu. Vanhemmat tai hoitajat eivät ole kestäneet lapsen negatiivisia (tai positiivisia!) tunteita. Vanhemmat eivät ole välttämättä edes suuttuneet tai huutaneet, vaan on voitu yksinkertaisesti vain sanoa lapselle lohduttaen ”Älä itke!”, tai on koitettu harhauttaa lasta tuntemasta ikäviä tunteita esim. tarjoamalla karkkia tai ehdottamalla jotain kivempaa tekemistä. Pahimmillaan ei-toivotuista tunteista on rangaistu. Lapsi oppii, että kaikki tunteet eivät ole hyväksyttyjä ja koittaa työntää ne itsestään pois.

Tai oman itsen ilmaisua on rajoitettu. On ohjattu lasta pois siitä, millainen hän on halunnut olla. Esim. poikaa on kielletty pukeutumasta mekkoihin, ”poikatytölle” on sanottu, että mikset voi leikkiä barbeilla, kuten muutkin tytöt, jne. Lasta on voitu jopa nöyryyttää hänen ominaisuuksistaan. Tai lasta käsketty toistuvasti olemaan hiljaa. Ei saa huutaa, ei saa riehua, ei saa ylipäätään olla liian kuuluva ja näkyvä.

Millaisia ongelmia tämä trauma aiheuttaa myöhemmin aikuisena

  • Jotkut tunteet, yleensä negatiiviset, tuntuvat mahdottoman hirveiltä. Välttelet kipeitä tunteita viimeiseen asti.
  • Ylikiltteys. Välttelet konflikteja etkä välttämättä uskalla kertoa muille, mitä oikeasti tunnet ja ajattelet, koska sinua pelottaa miten muut siihen reagoivat. Koitat aina miellyttää muita, oman itsesi kustannuksellakin.
  • Tunne-elämäsi on kaventunut. Ei ehkä tunnu negatiivisia tunteita, mutta ei positiivisiakaan. Voi olla, että et tunne juuri mitään.
  • Valitset elämässäsi sitä mitä ”kuuluu” valita, et sitä mitä oikeasti haluaisit.
  • Et ehkä edes tiedä, mitä oikeasti haluaisit.
  • Elämä ei tunnu hyvältä, etkä tiedä, miksi.

 

Traumatisoija nro 2: Vanhempasi olivat toistuvasti vihaisia

Toinen tai molemmat vanhempasi olivat usein vihaisia. Pieni lapsi on kirjaimellisesti riippuvainen vanhemmistaan ja kokee voimakasta hylkäämistä, jos vanhempi suuttuu hänelle. Sillä hetkellä ei tule rakkautta eikä ole yhteyttä. Ei ole välttämättä paljon väliä, sisältyikö suuttumiseen huutamista, fyysistä väkivaltaa, uhkailua tai rangaistuksia. Kireä ilmapiiri on joskus tarpeeksi.

Ehkä me kaikki kannamme solumuistissamme muistoja niistä ajoista, kun jos vanhempi jätti lapsensa hetkeksi yksin, lapsi saattoi joutua leijonan syömäksi. Hylkääminen saattoi olla siis kohtalokasta. Pieni lapsi pyrkii miellyttämään vanhempiaan keinolla millä hyvänsä, jotta saisi rakkautta ja ei tulisi hylätyksi.

Voi olla myös, että vanhemmat ovat olleet vihaisia toisilleen tai ihan muille, kuin lapselle, mutta ilmapiiri on turvaton ihan samalla tavalla. Herkästi suuttuvat vanhemmat kotona luovat lapselle jatkuvan turvattomuuden ilmapiriin. Täytyy koko ajan olla vähän varuillaan omassa kodissaan ja ennakoida muiden mielentiloja. Täytyy varoa, ettei tule vahingossa suututtaneeksi muita. Jatkuvaa pelkoa ja stressiä siis.

Millaisia ongelmia tämä trauma aiheuttaa myöhemmin aikuisena

  • Jotkut tunteet, yleensä negatiiviset, tuntuvat mahdottoman hirveiltä. Välttelet kipeitä tunteita viimeiseen asti.
  • Ylikiltteys. Välttelet konflikteja etkä välttämättä uskalla kertoa muille, mitä oikeasti tunnet ja ajattelet, koska sinua pelottaa miten muut siihen reagoivat. Koitat aina miellyttää muita, oman itsesi kustannuksellakin.
  • Olet suurella todennäköisyydellä löytänyt (alitajuisesti) rinnallesi ihmisiä ja erityisesti kumppaneita, jotka ovat myös vihaisia
  • Pahimmillaan olet joutunut toistuvasti henkisen ja/tai fyysisen väkivallan kohteeksi aikuisena
  • Tai ehkä sinulla itselläsi on ongelmia vihan tai aggressiivisuuden kanssa
  • Kehossasi ja alitajunnassasi aktivoituu hätätila usein, joko ”syystä” tai sitten käsittämättömän pienistä asioista.
  • Vaikka et sitä itse tunnistaisi, krooninen pelko ja stressi on ollut läsnä koko ajan ja ennen pitkää se aiheuttaa fyysisiä vaivoja ja väsymystä.

 

Traumatisoija nro 3: Lapsen seksuaalisuuden kieltäminen

Pienet lapsetkin ovat seksuaalisia olentoja, mutta HUOM! tämä ei kuitenkaan tarkoita, että heitä pitäisi tai saisi seksualisoida muiden toimesta!!!

On luonnollista, että lapsi kokee uteliaisuutta mm. omaa kehoaan kohtaan. Jos tätä uteliaisuutta on paheksuttu, tai on kielletty koskemasta itseä tai siitä on jopa rankaistu, se johtaa krooniseen häpeään. Lapsi ymmärtää asian niin, että ”minä olen vääränlainen / viallinen”.

Millaisia ongelmia tämä trauma aiheuttaa myöhemmin aikuisena

  • Häpeää omaa kehoa kohtaan.
  • Ylipäätään vähän kaikenlaista häpeää sitä kohtaan, millainen olet ja miten elämässä toimit.
  • Seksuaalisuuden vaikeudet. Vaikeus muodostaa intiimejä suhteita ja vaikeus saada yhteys omaan nautintoon. Seksuaalisuudesta tulee ulkoa päin ohjautuvaa. Tehdään asioita, koska niitä ”kuuluu” tehdä, mutta yhteys omaan itseen ja omiin haluihin on hukassa. Jossain vaiheessa tulee todennäköisesti olo, että ”jotain puuttuu”, mutta et tiedä, mitä.
  • Voi olla vaikeuksia muodostaa parisuhteita ylipäätään.
  • Omat fyysiset rajat ovat heikot. Se voi ilmetä niin, että et uskalla päästää ketään lähellesi, tai sitten ”rajattomana” käytöksenä (= saman teeman toinen polariteetti).

 

Traumatisoija nro 4: Kiusaaminen

Sen ei tarvitse olla ns. rankkaa kiusaamista tai fyysistä väkivaltaa, pieni väheksyminen ja nälviminenkin riittää. Tai porukasta poissulkeminen – jos ei ole otettu mukaan leikkeihin tms. Se voi ahdistaa pientä lasta paljon.

Kiusaaminen on voinut tapahtua kotona tai koulussa. Kodin ikävät tapahtumat ovat yleensä pahempia, koska oman kodin pitäisi olla jokaiselle turvapaikka. Koulun tapahtumatkin ovat pahoja, koska kouluun on pakko mennä joka ikinen arkipäivä. Ja omat vanhemmat ovat ”pakottaneet” siihen. Jos joku sanoo vielä, että ”älä välitä siitä”, lapsen kipeä kokemus on lytätty rankalla tavalla.

Millaisia ongelmia tämä trauma aiheuttaa myöhemmin aikuisena

  • Häpeää. Häpeä voi kohdistua johonkin tiettyyn ominaisuuteen, josta sinua on kiusattu (esim. ulkonäkö, perhe, oma osaaminen).
  • Ihmisten pelkoa.
  • Heikko itseluottamus.
  • Sosiaalisten tilanteiden pelkoa.
  • Sinun voi olla vaikea muodostaa läheisiä ystävyyssuhteita tai parisuhteita, vaikka haluaisit.
  • Voi olla, että et edes halua olla ihmisten kanssa, vaan mieluummin yksin.
  • Yleensä omat rajasi ovat heikot.
  • Sinun voi olla hyvin vaikea kertoa rajoistasi ja tarpeistasi muille.
  • Kova konfliktien pelko.

 

Traumatisoija nro 5: Olet joutunut liian aikaisin hoitoon / tarhaan / kouluun

Lapset ovat erilaisia. Toiset ovat valmiita ja halukkaita lähtemään hoitoon, tarhaan ja kouluun, mutta mitä turvattomampi menneisyys ja mitä herkempi lapsi, sitä todennäköisempää, että lapsi ei ole vielä valmis irtaantumaan vanhemmistaan.

Tietenkin jos omat vanhemmat ja oma koti on se, mikä lapselle aiheuttaa turvattomuutta, voi olla hyvä päästä sieltä pois. Mutta se on eri tilanne.

On ylipäätään erikoista, että ihmislapset irrotetaan vanhemmistaan iässä, jossa he imevät itseensä vaikutteita kuin sienet, ja kun heidän identiteettinsä kehittyy voimakkaasti. Mutta järjestelmä on järjestelmä ja sen ensisijainen tavoite ei välttämättä ole kasvattaa onnellisia ja oman tahdon omaavia yksilöitä, vaan tottelevaisia kansalaisia.

Vaikka tilanne selitettäisi lapselle ja hän ymmärtäisi sen järjellä, sisäinen kokemus voi silti olla ”minut hylätään” tai ”vanhempani eivät halua minua”.

Tilanne opettaa myös lapselle, että elämässä ei saa aina sitä, mikä tuntuisi hyvältä ja että aina ei pysty vaikuttamaan itse tilanteisiin. Elämä ikään kuin tapahtuu sinulle ja vaikka miten sattuisi, se on vain pakko kestää.

Millaisia ongelmia tämä trauma aiheuttaa myöhemmin aikuisena

  • Sisäinen turvan tunne on järkkynyt – koet toistuvia tilanteita, joissa tunnet turvattomuutta.
  • Hylkäämistrauma todennäköisesti toistuu – tulee tilanteita, joissa hylätyksi tulemisen tunne aktivoituu
  • Olo, että et voi vaikuttaa elämääsi. Sinun on vain pakko sietää pahalta tuntuvia tilanteita, kuten epäsopivaa työpaikkaa, huonosti kohtelevia ihmisiä, jne.
  • Epäluottamusta elämää kohtaan.
  • Epäluottamusta omia kykyjä kohtaan – en pysty / en osaa.
  • Alistumista koneiston nappulaksi, vaikka sisimmässäsi tiedät, että tahtoisit jotain muuta.

 

Traumatisoija nro 6: Kilpailuasetelmat koulussa

Koulussa oppilaat asetetaan jatkuvasti paremmuusjärjestykseen. Kuka on paras ja kuka huonoin. Täällä ohjelmoidaan lapsiin jo varhain se, että elämässä pitää kilpailla. Jos joku muu saa, se on sinulta pois ja toisinpäin.

Koulussa myös määritellään, kuka on menestyjä ja kuka ei. Kaikkein kamalinta on olla se kaikista huonoin. Se voi tuottaa suurta häpeää. Varhaisessa lapsuudessa ohjelmoitu huonommuuden identiteetti seuraa usein aikuiselämässä mukana ja vaikuttaa pahimmillaan _aivan kaikkeen_.

Millaisia ongelmia tämä trauma aiheuttaa myöhemmin aikuisena

  • Krooninen huonommuuden tunne. ”Muut ovat parempia”. ”En minä osaa”.
  • Asioiden tekemisen välttely. Jos vaikka haluaisit uuden työpaikan, et tule hakeneeksi mitään, koska ”Epäonnistun kuitenkin”. ”Ei tämän ikäistä enää valita” tai ”En ole tarpeeksi taitava”.
  • Häpeää. Häpeää omista taidoista, omasta itsestä. Häpeän tunne tulee pinnalle todennäköisimmin tilanteissa, jossa koet epäonnistuneesi.
  • Heikko kritiikin sieto. Häpeän tunne tulee pinnalle myös tilanteissa, joissa joku kritisoi sinua. Voit kokea kritiikiksi myös kommentit, joita ei tarkoitettu sellaisiksi.

 

Esimerkkejä omasta elämästäni

Kun itse aloin tulla tietoiseksi alitajuisista tunnetraumoista ja aloin purkaa omia traumojani, minulle tuli yllätyksenä se, miten pahasti olin traumatisoitunut. Minulla oli keskimääräistä suurempi herkkyys traumatisoitua lapsena, johtuen muutamista ikävistä asioista, jotka ovat tapahtuneet jo ennen syntymääni, syntymäni aikaan ja välittömästi sen jälkeen.

Minulla oli turvallinen lapsuus sikäli, että kodissani ei riidelty eikä oltu vihaisia, ainakaan avoimesti (kohta 2: vihaiset vanhemmat). Olen siitä kiitollinen. Toisaalta molemmilla vanhemmillani oli tyypillisiä läheisriippuvuuden piirteitä, eli opin kevyttä passiivis-aggressiivista mököttämistä, että muiden miellyttäminen on tärkeää, ei ole hyväksyttävää olla vihainen (kohta 1: itseilmaisua on rajoitettu), ja että seksuaalisuus on huono asia (kohta 3: seksuaalisuuden kieltäminen).

Olenkin ollut liian kiltti, unohtanut omat tarpeeni ja miellyttänyt muita. En tiennyt, miksi minulla oli jatkuvasti vähän paha olla. Yhteys omaan kehooni ja seksuaalisuuteeni oli huono. En myöskään osannut pitää omia rajojani tarpeeksi hyvin. Minulla kesti monta vuotta parantua näistä asioista.

Minua on myös kiusattu koulussa (kohta 4: kiusaaminen), mutta vain lyhyesti – sen suhteen selvisin suht vähällä.

Sen sijaan kohtien 5 (liian aikaisin tarhaan + kouluun) ja 6 (kilpailuasetelmat koulussa) aiheuttamat traumat ovat tulleet vahvasti esille viime vuosina, kun olen tehnyt suuria uraani liittyviä muutoksia. Vaikka olen halunnut kokeilla jotain uutta ja edetä suunnitelmissani, säännöllisesti on tullut tilanne, että en pysty. Joku vain estää, sisäisesti. Monesti olen jäätynyt paikoilleni, koska syvemmällä on ollut olo, että en tiedä, mitä pitäisi tehdä / olo, että en osaa / olo, että kukaan ei auta / olo, että ketään ei kiinnosta / olo, että en pärjää. Olen joutunut etsimään alitajunnastani näiden esteiden syyt ja sieltä on paljastunut näiden vaikeiden tunteiden juurisyitä. Pienenä lapsena tunsin juuri samoja tunteita. Enkä varmasti näyttänyt niitä tunteita ulospäin, koska olin oppinut piilottamaan vaikeat tunteet ja miellyttämään.

Elin näiden traumojen aiheuttamien haasteiden kanssa pitkään. Yritin ajatella toisin ja muuttaa käytöstäni, mutta se ei toiminut. Vasta traumojen purkaminen kehotasolta ja alitajunnan tasolta toi minulle merkittävää ja nopeampaa helpotusta – silloin ajatukseni muuttuivat itsestään ja pystyin vihdoin etenemään elämässäni.

 

Traumojen purkaminen yksilöhoitona

Jos kiinnostuit, teen traumojen purkamista yksilöhoitoina (etähoitona videoyhteydellä ympäri Suomen tai lähihoitona Hyvinkäällä).

Nettisivuiltani saat lisätietoja. Tästä pääset suoraan ajanvaraukseen.
Voit seurata minua myös fb:ssa ja YouTubessa.

Jaa somessa

1 1 äänestä
Article Rating
Tilaa
Ilmoita
guest
2 Kommentit
Vanhin
Uusin Eniten ääniä
Inline Feedbacks
Katso kaikki kommentit
Ri kki
Ri kki
6 kuukautta sitten

Kiitos tästä!

2
0
Kerro ajatuksiasi ja kommentoi.x
Scroll to Top

Vapaudu syyllisyydestä, häpeästä ja arvottomuudesta

Tehokas verkkohoitopaketti, jolla eheydyt omaan tahtiisi