Olet ehkä se ihminen, johon muut tukeutuvat. Saat projektit valmiiksi, pidät arjen kasassa ja huolehdit muista. Ulospäin kaikki näyttää toimivan, mutta silti sisälläsi elää hiljainen tunne: “En ole siltikään tarpeeksi.”
Saatat ajatella, että kun vain tekisit vielä vähän enemmän, kehittäisit itseäsi vielä vähän pidemmälle tai saisit lisää kiitosta ja onnistumisia, olo helpottaisi. Mutta vaikka ruksit listoja ja saavutat tavoitteita, riittämättömyyden tunne ei lähde pois. Se vain hiljenee hetkeksi ja palaa taas.
Tässä kirjoituksessa haluan näyttää sinulle, mistä riittämättömyyden tunteessa oikeasti on kyse. Kyse ei ole heikkoudesta, kyvyttömyydestä tai siitä, että sinussa olisi jotain perustavanlaatuista vikaa. Kyse on opitusta tavasta olla itsesi kanssa.
Kun ymmärrät tätä mekanismia paremmin, voit alkaa suhtautua itseesi ihan uudella tavalla.
Miksi riittämättömyyden tunne ei häviä suorittamalla?
Moni ajattelee tiedostamattaan:
“Kun saan X:n valmiiksi, kehityn paremmaksi tai muut näkevät, että osaan, sitten vihdoin voin kokea olevani riittävä.”
Ongelma on, että tämä malli on sisältäpäin rikki.
Se perustuu siihen, että oma arvo mitataan jatkuvasti ulkoisilla mittareilla: tuloksilla, suorituksilla, palautteella ja muiden ihmisten reaktioilla.
Niin kauan, kuin oma arvo sidotaan oman itsen ulkopuolelle, sisäinen kokemus ei voi rauhoittua pysyvästi. Aina on jotain ”parempaa”, mitä pitäisi saavuttaa.
Tämä ei ole sinun syytäsi. Ajatusmalli on todennäköisesti muodostunut vuosien, jopa vuosikymmenten aikana ja yleensä juuret juontavat jo lapsuuteesi:
Ehkä opit lapsena, että kelpaat, kun olet kiltti, tunnollinen tai pärjäät hyvin.
Ehkä sait eniten huomiota silloin, kun suoriudut “hyvin”.
Ehkä koit, että tunteillesi ei ollut tilaa, mutta saavutuksille ja tekemisille oli.
Tästä kaikesta syntyy hiljainen yhtälö:
“Teen = kelpaan.”
Ja ajan kanssa se muuttuu muotoon:
“Jos en tee, en kelpaa.”
Miksi tavallinen ratkaisu ei toimi?
Lisää suorittamista, lisää itsensä kehittämistä…
Kun riittämättömyyden tunne nousee, moni yrittää helpottaa sitä kolmella tavalla.
1. Tekemällä vielä enemmän
Lisää kursseja, projekteja, vastuuta ja tavoitteita. Siitä tulee hetkeksi tunne: “Olen hyvä, koska olen tehokas.” Mutta heti kun vauhti hidastuu, tuttu tyhjyys palaa. Tämä on kuin yrittäisi täyttää ämpäriä, jossa on ammottava reikä pohjassa.
2. Kehittämällä itseään jatkuvasti “korjausmielessä”
Koulutukset, workshopit ja valmennukset voivat olla arvokkaita. Mutta jos niiden taustalla on ajatus “minut pitää korjata”, ne voivat vahvistaa kokemusta siitä, että nykyinen sinä ei kelpaa.
3. Vertailulla ja todistelulla
Odotetaan muiden kiitosta, tykkäyksiä ja onnistumisia. Kun niitä tulee, olo helpottuu hetkeksi, mutta kun niitä ei tule, sisäinen tarina “en ole tarpeeksi” tuntuu entistä todellisemmalta. Yhteistä näille korjausyrityksille on se, että katse pysyy koko ajan ulkomaailmassa. Sisäinen perusoletus itsestä ei muutu.
Siksi riittämättömyyden tunne yleensä palaa, vaikka kuinka yrittäisit “tehdä sen pois”.
Riittämättömyyden tunne ei kerro totuutta sinusta
On tärkeä erottaa kaksi asiaa:
- sinä ihmisenä
- sinun sisäinen strategiasi selvitä ja pärjätä
Tunne “en ole tarpeeksi” ei ole todiste siitä, että olisit huono tai vajaa, vaan yleensä se on seurausta strategiasta, jossa oma arvo on sidottu tekemiseen ja muiden reaktioihin. Käytännössä se voi näkyä esimerkiksi näin:
- Saat kiitosta työstäsi, mutta ajattelet: “Kuka tahansa olisi voinut tehdä tämän.”
- Käytät koko päivän hoitaen asioita, mutta illalla mielessä pyörii vain se, mitä jäi tekemättä.
- On vaikea pysähtyä, koska hiljaisuudessa pintaan nousee levottomuus: “Pitäisi tehdä jotain hyödyllistä.”
Tämä voi kertoa siitä, että hermostosi ja mielesi ovat tottuneet tilaan, jossa “turvallinen” tarkoittaa suorittamista. Ei siksi, että se olisi ainoa vaihtoehto, vaan siksi, että se on ollut sinulle pitkään tutuin ja ehkä palkituin tapa selvitä.
Kun riittämättömyyden tunne vaivaa, mistä voi aloittaa muutoksen?
Ensimmäinen askel ei ole pakottaa itseäsi olemaan riittävä tai toistaa positiivisia lauseita, joihin et usko. Se harvoin toimii pysyvästi.
Sen sijaan ensimmäinen askel on tulla tietoiseksi siitä, millä mittarilla arvioit itseäsi arjen hetkissä. Voit kysyä itseltäsi päivän aikana:
- “Mittaanko itseäni nyt sen kautta, mitä saan aikaan vai sen kautta, että olen ihminen, jolla on rajat?”
- “Pidänkö päivää onnistuneena vain silloin, kun olen ylittänyt itseni?”
- “Mitä tapahtuu ajatuksissani silloin, kun en tee mitään näkyvästi hyödyllistä?”
Jo pelkkä asian huomaaminen on iso muutos. Se siirtää sinut automaattisesta suoritusmoodista tarkkailevaan ja uteliaaseen tilaan. Silloin et ole enää täysin kiinni tarinassa “en ole tarpeeksi”, vaan alat nähdä, miten tarina rakentuu mielessäsi.
Pieni harjoitus riittämättömyyden tunteen tutkimiseen
Kokeile tätä kolmen päivän ajan.
1. Pysähdy 3–5 minuutiksi.
Valitse päivästäsi yksi hetki, jolloin pysähdyt tarkoituksella:
Ei puhelinta, ei tekemistä.
Vain hengität ja annat itsesi olla.
2. Huomaa, mitä ajatuksia nousee.
Kirjoita ne ylös. Tyypillisiä voivat olla:
- “ Tämä on ajan tuhlausta.”
- “Pitäisi tehdä jotain.”
- “En ole ansainnut lepoa.”
3. Kysy itseltäsi yksi kysymys:
“Entä jos nämä ajatukset ovat vain vanha tarina, eivät totuus minusta?” ”Jos tämä onkin nyt vain se riittämättömyyden tunne?”
Tarkoitus ei ole alkaa taistella ajatuksia vastaan, vaan oppia huomaamaan, että sinä et ole yhtä kuin sisäinen kriitikkosi. Sinussa on myös se osa, joka huomaa, kuuntelee ja voi tehdä toisenlaisia valintoja.
Tämä on kohta, jossa sisäinen suhteesi itseesi voi hiljalleen alkaa muuttua: kiireestä ja todistelusta kohti lempeämpää tapaa olla itsesi kanssa.
Riittämättömyyden tunteesta voi opetella -> toisenlaiseen tapaan olla itsensä kanssa
Jos tunnistat itsesi tästä tekstistä, olet ehkä tottunut siihen, että “selviät” kyllä. Mutta sisäinen rauha ja kokemus riittävyydestä tuntuvat silti kaukaisilta asioilta.
Riittämättömyyden tunne voi olla sitkeä seuralainen, mutta sitä ei kuitenkaan tarvitse ratkaista yksin eikä pelkällä tahdonvoimalla.
Olen koonnut omatoimisen kurssin, jossa syvennytään juuri tähän teemaan: Miten rakentaa sellainen suhde itseensä, joka ei perustu suorittamiseen, todisteluun tai jatkuvaan itsensä kehittämiseen, vaan realistiseen, lempeään ja aitoon tapaan olla oma itsensä.
Kurssilla etenet vaiheittain, pienin harjoituksin, jotka on suunniteltu sopimaan tavalliseen arkeen, ei täydelliseen elämään. Siinä ei sukelleta heti pahimpiin lapsuustraumoihin, vaan rakennetaan sisäistä turvaa pienin ja turvallisin askelin.
Jos haluat tutkia aihetta lisää ja saada selkeän rakenteen oman sisäisen tarinasi muuttamiseen, löydät lisätietoja täältä.
